Maailmantalouden kriisi on sen verran vakava, että kirjoitan nyt kahvista. En hyödykkeenä tai sijoituskohteena, vaan nautintoaineena. Sitä kahvi minulle on eli puhtaasti nautintoaine, sanan varsinaisessa merkityksessä. Siksi minulle ei ole yhdentekevää miltä kahvi maistuu ja olen valmis näkemään hieman vaivaa sen valmistamiseksi. Määrällisesti kulutan melko vähän kahvia ja siksi kustannuksilla ei ole suurta merkitystä. Suomalaisissa ravintoloissa ja työpaikoilla suositaan vaaleapaahtoisia kahveja, joille on ominaista mieto aromi ja voimakas hapokkuus. Tämä epämiellyttävä sivumaku korostuu mitä pidempään kahvi on seissyt. Tällaiseen kahviin tottunut ihminen saattaa yllättyä positiivisesti vähähappoisen ja tummapaahtoisen kahvin mausta, jossa yleensä on myös voimakkaampi aromi. Tummapaahtoinen kahvi myös ärsyttää vatsaa vähemmän. Suosittelen aloittamaan snobbailun luopumalla maidon käytöstä "tavallisen" kahvin kanssa. Se voi aluksi olla vaikeaa varsinkin huonolaatuisten vaal
pienen miehen hiljainen sijoitusblogi – amatöörimäistä osakesäästämistä jo vuodesta 2009